umpipolku.jpg

Lumipuut ja umpihanki. Miten nautinnollista on tarpoa polkuaan. Pysähtyä välillä katselemaan kohti taivasta. Puut kurkottelevat taivaalle lumiviitassaan kuin ylösnousemuksen aamuna. Nyt tiedän mitä tarkoittaa lumivalkeaksi pesty. Kevyenkevyt valkoinen huntu yllään.  Puu tai ihminen.

Ja tämä hiljaisuus. Kuulen kuinka hiutaleet laskeutuvat kasvoilleni, hiljaa, taivaalta. On vain hyvä olla ja hengittää, rauhoittua.

…..

Joulun odotus. Joskus on tuntunut kirosanalta tai vähintään aivan hörhöilyltä sanoa olevansa jouluihminen. Ei, ei tonttupolskia lokakuussa tai joulunpunaista sisustusta marraskuussa, eikä varsinkaan joulusinkoilua kaupasta toiseen joulukuussa.

Joulun odotus. Adventin aika, joka oikeasti on pieni paasto. Odottamista. Valmistautumista. Myös luopumista. Turhasta. Kiireestä. Ei hössöttämistä, eikä stressaantumista. Vaan laskeutumista vastaanottamaan hänet, jota odotamme.

…..

”Herra, auta meitä luottamaan siihen, että on olemassa tie, vaikka edessä näyttäisi olevan pystymetsä. Kiitos, että kun elämämme on kätkettynä sinuun, olemme jo tiellä.”  (Riitta Aaltonen & Anna-Mari Kaskinen Paasto-kirjassa)