ilo.jpg

Valmistautuminen ja odotus on joskus tärkeämpää kuin päämäärä. Tai jos ei tärkeämpää niin ainakin se on se mihin voimansa, tarmonsa ja intonsa kohdistaa. Päämäärä on sitten perilläoloa, nauttimista, lepoa, juhlaa. Tältä tuntuu juhlan odotus. Juhlapyhien odotus. Ei sen odottamisen ja valmistautumisen tarvitse olla stressaavaa, jos sitä osaa tehdä ajan kanssa, kiireettä. Herkällä mielellä.

Odotus on matkallaoloa. Vähän kuin katselisi päämäärää ensin kauempaa ja vähitellen päivä päivältä lähestyen. Odotus voi olla oman mielen ja oman asenteen muovautumista ja valmistamista. Ihan kuin äidiksi tulo vaatii sen odotuksen, raskaanaolon yhdeksän kuukautta. Samalla kun kohdussa oleva lapsi kasvaa ja kehittyy niin kypsyy myös odottavan äidin mieli äidin tehtävään. Useimmilla äideillä.

Onko siinä syvä viisaus, että kaksi vuodenkierron sekä kirkkovuoden tärkeintä juhlaa - joulu ja pääsiäinen aloitetaan odottamisella. Joulua edeltää adventti ja pääsiäistä paastonaika. Laskiaisena laskeudutaan odottamiseen ja valmistautumiseen. Ennen muinoin tämä osattiin kai paremmin. Lapsiakin opetettiin odottamaan, he saivat palmusunnuntain virpomispalkkansa vasta viikon päästä pääsiäisenä. Aikuiset ja lapset ovat nyt enemmän "kaikki-mulle-tänne-heti" -asenteella liikkeellä. Eikä itse juhla tunnu enää juhlalta jos sen antimet on tuhlattu jo odottamisen aikana kun oikeastaan pitäisi vasta valmistautua itse juhlaan. Pääsiäissuklaat ilmestyvät kauppoihin heti kun viimeiset joulusuklaat on saatu alennetuin hinnoin pois tieltä. Rairuohon voi ostaa kaupasta valmiina. Jos kaupan ruohopurkki on liian työläs hoitaa, saa ruohon tietysti muovisena. Mutta että hankkisi multaa, siemeniä ja kylväisi pääsiäisruohon pari viikkoa ennen pääsiäistä, huolehtisi valosta, lämmöstä ja kastelusta...liian vaivalloista?

Juhla tuntuu juhlalta vain jos sen ympärillä on arki. Olen lapsesta asti ajatellut, että juhla-ajat ovat tärkeitä. Lapsena juhlia odotettiin. Niin nytkin. Juhlan valmistelu on työtä, vaivannäköä. Minä tarvitsen pääsiäisen valmisteluun siivoamista, leipomista, ruokien valmistelua ja sitten ihan juhlan alla kodin koristamista juhlaan. Pöydälle pääsiäisliinan, kukkia, kynttilän. Mutta myös mieli tarvitsee valmistautumisen aikaa. Kuulin ihanan ajatuksen paastonaikaan liittyen - vain tyhjä tila voi täyttyä. Siis sitäkö on paastoaminen, että luopuu jostain jotta voi saada tilaa jollekin tärkeämmälle. Jotta voi rauhoittua. Ainakin minä tarvitsen odottamista, hiljentymistä.