”Nosta jalka kaasulta: perhonen ylittää tien.” (Eeva Kilpi)

 

Tuon perhosen tapasin mustikkametsästä tullessani, kun oli se kesän viides ämpärillinen kerättynä. Hurahdin siihen ”Mustikka go-sovellukseen”. Ei siinä flunssa pysäytä vauhtia. Mikä olisi terapeuttisempaa kuin olla yksin metsän hiljaisuudessa, nauttia auringosta, kuunnella lintuja, katsella luonnon ihmeitä ja keräillä marjoja. Tai no. Ihan yhtä terapeuttista on tuijottaa tuleen, saunan kiukaan tai takan tuleen, kynttilöiden ikonin edessä. Tai katsella auringonlaskua tutun järvenselän taakse. Odottaa miten punaisen sävyt värjäävät koko taivaanrannan. Iltarusko melkein kättelee aamuruskoa.

Aamulla herään tuuleen. Levollisesti nukuttuani. Ei ole kiire mihinkään.

 

”Älä sanoista kaikkea etsi

puut tuntevat tuulen

eivätkä puhu.”

(Eeva Takala)