leipi%C3%A4.jpg

Suvi suloinen

Jo joutui armas aika. Peipot, pajulinnut, rastaat, tiltaltit, sirittäjät, punarinnat, sepelkyyhkyt, lehtokurpat, satakielet….tuomet ja kielot, käenkaalit.

Aistit täynnä ääniä, värejä, tuoksuja. Sanoilla vaikea kuvailla.

Yhä enemmän kaipaan melusta ja hälystä hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen. Luontoon Luojan luomaan. Olenkohan muuttumassa erakoksi? Vai olenko pakenemassa jotakin?

”Teissä ja joissa on jotakin hyvin ihmeellistä, Nipsu mietti. – Kun katselee niiden kulkua, tulee sydän rauhattomaksi ja kaihoisaksi. Tuntee valtavaa halua olla jossakin muualla, lähteä katsomaan mihin ne loppuvat…” (Tove Jansson)