Tunteellinen siili

Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä
Ja kenelläpä, kellä
on vastaansanomista?
Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.

Oi, sanoi siili,
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta!
Ja se on aivan totta:
se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli,
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.

(Kirsi Kunnas)

--------------------------------------------------------------------

Selityksiä piikkikuorelle, piilossa ololle.

Elämänhistoria. Lapsuus. Nuoruus. Aikuisuus. HSP.

Kun oikein pahasti on elämä toisinaan kolhinut, niin onko muuta vaihtoehtoa kuin mennä piiloon? Piilottaa tunteensa. Piilottaa itsensä.  Hipsutella taas hetken ihan hiljaa ja varpaillaan. Valmiina juoksemaan karkuun tai jos liian äkkiä joku lähelle tulee niin nostamaan piikit pystyyn.

Tosin suurimman osan ajastani siilinä en ole ollenkaan yksinäinen, enkä kovin surullinenkaan. Itken, koska olen tunteellinen siili, sellainen kiltti ja hellä. En minä yksinäisyyttä itke. Itken elämän kauneutta ja haurautta. Itken koska olen onnellinen. Kiitollinen elämästä.