verso.jpg

Tunteet ovat tärkeitä. Elämä olisi erämaata ilman tunteita. Mutta mitä jos toisinaan tunteet ovat sekaisin, sekamelskana. Mitä jos suru sekoittuu iloon. Miten erityisen herkkä kestää itseään jos sisällä myllertää edes ja takaisin.

Muistan yhden viikon yli kymmenen vuoden takaa jolloin saman viikon sisällä menetin läheisen ihmisen ja lähipiiriin syntyi lapsi, kummilapseni. Olo oli aivan käsittämätön, suru ja ilo sekaisin. Välillä tuli syyllisyys siitä, etten tiennyt kumpaa tunnetta oli lupa tuntea. En tiennyt itkinkö ilosta vai surusta.

Pääsiäisessä on tuo sama ristiriita. Suru ja hämmennys ja ilo. Pitkäperjantaista pääsiäiseen on valovuosien matka.